Luuseriviljelijän sadonkorjuu

Katsokaapa tätä  (suosittelen erityisesti sivulla olevaa lyhytelokuvaa) Dervaesin perheen sankaritekoa! Siinäpä ihannetta meille vähemmän suvereeneille viljelijöille.

Tämä on neljäs vuoteni pienen pihapalstan pitäjänä ja edelleen homma on täynnä mysteerejä. Juuri nyt on vuotuisen tilinpäätöksen aika ja kuljeskelen kasvimaallani syviä huokauksia päästellen. Mikä tuholaistauti iski parsakaaleihin? Miksi porkkanat jäivät aurinkoisesta kesästä huolimatta pieniksi? Miten epäreilua onkaan, että linnut veivät huolella vaalimistani maisseista juuri tähkät! Missä välissä taapero ehti vetää herneet taimineen irti? Kuka onkaan ollut valvomassa, kun lapset ovat levitelleet hiekkalaatikkoleikkeihinsä rivin verran porkkanoita?

Tomaatteja on tulossa hurjasti, mutta kuulemma pian myös halloja. Nähtäväksi jää, ehdinkö saada yhtäkään kunnollisen punaposkista tomaattia itse siemenestä kasvattamistani taimista.

Tietysti onnistumisiakin on. Silti minua aina vähän harmittavat omavaraisuus-idealistien hehkutukset homman yksinkertaisuudesta ja vaivattomuudesta. Ehkä kaikki olisi toisin, jos voisin omistautua harrasteelleni kokopäiväisesti, tai ehtisin edes lukea ajatuksella muutaman hyötypuutarhakirjan. Tai ainakin kerätä sadon ennen kuin se kustakin lajista pilaantuu kasvimaalle (sadonkorjuu muuten on yllättäen kasvimaan hoidon vaivalloisin osuus).

Mutta minulla on täällä taapero, jonka hermot menevät kasvimaalla kykkivään äitiin ja kolme muuta lasta, jotka eivät ole ollenkaan haltioissaan kasvimaan tuotteista kehittämistäni ruoista. Tässä vaiheessa kesää joka ikinen heistä jo kirkuu kauhusta kuullessaan esimerkiksi sanan mangoldi (joka kesä jotakin tiettyä tuotetta kun tulee kasvatettua hieman liikaa niin, että sitä lopulta pursuaa sekä korvista että pakastimesta).

Dervaesin perheeseen palatakseni: ennenkuin te muut kohtalotoverini luuseriviljelijät paiskaatte puutarhahanskat tiskiin huomioikaa, että Dervaesin pihaa hoitaa täysipäivätyönä neljä aikuista. Puutarhaa ja sen maata on muokattu jo vuodesta 1985. JA perhe asuu eteläisessä Kaliforniassa, jossa kasvukausi on pitkä.

Silti haluaisin samanlaisen, pelkistä hyötykasveista koostuvan puutarhan. Ehkä minulla on sellainen jo vuonna 2030?

ps. Älkää kertoko lapsilleni, mutta aion tänäänkin tehdä mangoldikeittoa. Soseutan sen ja sulatan joukkoon juustoa, niin lapset eivät - ehkä - arvaa mitään.

Pitäisikö olla ylpeä siitä, että ekaa kertaa onnistui kasvattamaan tomaatit siemenestä? Vaiko häpeissään siitä, että niiden kypsyminen on pahasti myöhässä?