Toukotouhuja

Kylvetty maahan: porkkana, punajuuri, palsternakka ja lanttu
Kylvetty taimikasvatukseen: viimeiset sisällä kasvatettavat; loput tomaatit, kurpitsat, maissi
Istutettu maahan:  varhaisperunat, kaikki sipulit
Mietitty: viisaan neuvolatätini taannoista kulunutta, mutta silti kovasti lohduttanutta lausahdusta kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu 
Opittu: Kasvihuonekurkun sidonta. Vähänkö oon hei pro!

Kitkijäapurini on huipputasoa! Lasten ihailtava piirre on, että "tylsän" kitkemistyönkin keskellä lapsi keksii aina kaikenlaista luovaa ja hienoa: vähintäänkin pari uutta laulua ja tarinan sisiliskosta nimeltä Liisa. Eikä kitkeminen tytöstä sitäpaitsi ole tylsää, hän tarjoutuu touhuun aina itse - häntä kun kiehtovat erilaisten rikkakasvien ihmeelliset juuristot. Mitä pidempi löytyy, sitä ihastuneemmin pikkuneiti hihkuu!

Tämän kuvan kuistikaaoksestani otti Luoteis-Uusimaan Tarja Omenainen, kiitokset Tarjalle! Ihan vielä en pääse kattamaan kuistin pöydälle elegantteja kesäkestejä, siitä pitävät huolta kymmenet taimilootat ja itävät perunat. Kukat ostin itse itselleni. Because I´m worth it.

Taimihermoilua

Taimikasvatus on minusta hyötykasviviljelyn hermostuttavin osa, sillä tässä vaiheessa ainakin minulla tapahtuvat aina ne suurimmat mokat ja tuhot. Nyt ollaan kirjaprojektini takia ekaa kertaa sellaisessa tilanteessa, etten enää viljele vain huvikseni; satoa olisi tavoitteena saada oikeasti vähän enemmänkin. Suorituspaineita!

Sen jälkeen kun kissa söi ekat taimeni, taimikasvatus on lähtenyt käyntiin hyvin. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, etten saakaan taimia tarpeeksi aikaisin valoon kasvihuoneeseen ja niistä tulee liian pitkiä ja huteroita.

Kasvihuone paaleineen ei nimittäin ole lämmennyt, vaikka olen pari viikkoa hoitanut paaleja ohjeiden mukaan. Olkipaalikasvatuksesta meidän ilmastonalassamme ei netissä ole juurikaan tietoa eli taidan nyt olla tekemässä tässä jotain pioneerikokeilua. Jos löytyy muita olkipaaliviljelijöitä, olisi kiva tietää millaisessa lämpötilassa paalinne ovat Suomessa kylmissä kasvihuoneissa alkaneet kompostoitua ja tuottaa lämpöä? Kaikki muutkin vinkit kompostoitumisen kiihdyttämiseksi kylmässä kiinnostavat suuresti.

Englantilaisissa ohjeissa paalien preppaus näyttää niin helpolta, mutta epäilen ettei tuossakaan osoitteessa eletä yöpakkasten armoilla, vaan jossain paljon leppeämmässä ilmastossa. Olen nyt paketointut paalit mustilla jätesäkeillä ja tänään yritän löytää jostain tämän aineen, jonka pitäisi kuulemma kiihdyttää kompostointiprosessia. Sitten vaan kädet ristiin. Kasvihuoneeni on niin pieni (3 neliötä), että se kyllä lämpenisi hujauksessa jos homman vain saisi toimimaan.

Olkipaalit on nyt käsitelty valmiiksi. Mutta missä lämpö?

Lannantuoksuinen viikonloppu

Haettiin tytön kanssa tuoretta lantaa olkipaalipattereita varten meidän kylän ihanista ihanimmalta islanninhevostallilta.
Lantapattereita tehdessä tuli olo, että näinhän me erilaiset olennot jeesitään toisiamme tässä ekosysteemissä. Hevosen lannan lämmöstä minulle kypsyy nopeammin syötävää. Kiitos, hevoset! Ja tietysti myös tallin emännät Leila, Mirkka ja pikku Aada.

Nyt mittari paikalleen ja lämpötiloja seuraamaan. Taimia uskaltaa viedä kasvihuoneeseen öiksi paksujen harsojen kanssa vasta kun yölämpötilakin alkaa pysyä kymmenessä asteessa. Tein vasta pari patteria, koska en ole kylvänyt vielä juuri mitään, mitä uskaltaisin parinkymmenen päivän päästä, paalipattereiden (toivottavasti) lämmettyä siirtää kasvihuoneeseen. Basilikaa ja persiljaa on kasvamassa. Osalla niistä voisi kokeilla, miten tarkenevat, sillä ne nyt eivät ole mitään korvaamattomia menetyksiä.

23.3. ajattelin istuttaa tomaatit. Minulle on vielä vähän epäselvää, milloin olisi paras istutushetki parsa-, lehti-, ja kukkakaalille, kasvihuonekurkulle, munakoisolle, paprikalle ja näille muille aikaisille kylvettäville. Pitääkö odottaa neitsyeeseen (8-9.4) vai kelpaako näille maaliskuun oinas eli ensimmäinen mahdollinen hedelmäpäivä  (23-24.3.)? Ovatko kaalitkin hedelmiä? Vai olisiko lehtikaali pikemminkin lehtivihannes (jolloin se pitäisi kylvää vähenevällä kuulla)?

Jos lukijoissa on kuukalenteriviljelyyn perehtyneitä, kertokaa omat istutuspäivänne!

Olkipaalipattereita ja onnettomuus

Tällä viikolla oli pähkäiltävänä ongelma: miten alkaa olkipaaliviljelyyn kasvihuoneessa, joka tulvii. Pyöritelkää vaan te osaavammat raksaihmiset päitänne, mutta me emme tajunneet tehdä salaojitusta rakentaessamme tätä kasvihuonevarastoa kiireellä lokakuussa.

Maahantuoja, jolle riittämättömien kokoamisohjeiden puutteen vuoksi jouduimme soittelemaan vähän väliä, ei kertaakaan maininnut salaojitusta. Hän sanoi, että laatoille perustus ilman mitään soraa ja putkia on tämän Haderupin kasvihuonevaraston kohdalla mitä parhain vaihtoehto. Jos ei ole itse mikään rakentaja, sitä on tällaisten ihmisten mielipiteiden varassa.

Puutarhaguruni Suvi keksi kuitenkin loistavan hätäratkaisun, jonka ansiosta pääsenkin aloittamaan kasvihuonekasvatuksen tänä keväänä ajallaan: kohotin tulvivaa kasvihuoneen lattiaa väliaikaisesti harkoilla. Vaihtoehtoisesti olisin voinut nikkaroida korkeajalkaiset kasvatuslaatikot, mutta jo tästä kasvihuoneprojektistanikin väki taitaa huomata, etten ole mikään nikkaroija... Harkkojen päälle pistin eristekankaan virkaa toimittamaan ison pinon sanomalehtiä, siihen päälle tulivat paalit ja oljet.

Viikonloppuna tallille tuoretta lantaa hakemaan, sitten lanta-kalkkiseoksen tekoon. Tästä lähtee!

Eilen omenapuita leikatessani koiralle kävi kauhea onnettomuus: se meinasi tukehtua omenapuun oksanpalaan, jota oli alkanut syödä rouskuttaa. Se hetki, kun koira ei saanut enää sylissäni henkeä, lumi värjäytyi ympärillä vereen (eikä itse osannut tehdä muuta kuin pitää koiraa sylissä ja itkeä) on sellainen, mitä en halua yhtä suurella avuttomuudella enää koskaan kohdata. En saanut palaa koiran kurkusta millään pois ja sille tuli jo hengityskatkoksia. Viime hetkellä kouristuksissa tärisevä koira sai tassullaan itse kaapaistua palan pois.
Nukutuksessa tutkittiin eläinlääkärillä heti koiran kurkku, joka huonossa kunnossa olikin. Nyt ollaan pehmeällä ruoalla ja tänään pikukoiran häntä on alkanut hetkittäin jo heilua.

Tarinan opetus: opetelkaa koiran elvytystaidot (erityisesti vierasesineen poisto suusta) ja älkää ottako koiraa seuraksi omenapuiden leikkaukseen! Puusta putoilevat tuoreet oksat ovat koiralle vastustamatonta pureskeltavaa.

Keväistä viikonloppua!

Ilo ei ole ollut iloinen. Kurkkuun sattuu.

Joku päivä on nyt

Ihmiset luulevat, että onni löydetään etsimällä, pyrkimällä, kapuamalla, kasaamalla. Näin he yhtä mittaa ajavat takaa omaa varjoaan eivätkä näe aurinkoa.

Ihmisiä hallitsee etäisyyden illuusio. He luulevat, että päämaali, täyttymys on jossain etäällä, korkealla, ja niin he juoksevat kuin orava rattaissaan milloinkaan pääsemättä mihinkään.

Ihminen vaeltaa kohti itseään pisimmän mahdollisen matkan kautta.

Yrjö Kallinen vuonna 1958

Myrskyää, mutta kasvihuoneessa on jo lämmin. Rakentelen sinne olkipaalipattereita tämän loisto-ohjeen mukaisesti. Uskaltaisikohan jo toivoa, että meidän viiden viikon sairasputki olisi tällä erää ohi?

Keväistä viikkoa!