perjantai 28. syyskuuta 2012

Tädin sienikoulussa

Tätini (joka hyvin mahdollisesti on koko maailman energisin eläkeläinen) teki kanssani viime viikolla metsäretken. Tällä reissulla täti opetti minulle - aiemmin pelkkiä kanttarelleja ja suppilovahveroita poimineelle - paljon uusia lajeja.

Vaikka tattiaika on jo melkein ohi, herkkutatit ja koivunpunikkitatit ehdin vielä oppia. Lampaankääpiä löysimme paljon, samoin rouskuja. Meidän perheessä sienisalaatteja syö vain minä. Tästä syystä en aiemmin ole innostunut poimimaan karvarouskuja tai haaparouskuja, vaikka niitä kasvaakin meilläpäin tuhottomasti. Monesta lamasta neuvokkaasti selvinnyt tätini antoi kuitenkin hyvän vinkin sen käyttöön. Hyvät lama-ajan lihapullat saa laittamalla pulliin vain kolmasosan lihaa, kolmasosan rouskuja ja kolmasosan perunaa. Sieniä vihaavat lapsetkin tulevat näin syöneeksi niitä ihan tietämättään.



ps. Katsoitteko Maj Lind-pianokilpailuja? Me rakastuimme lasten kanssa ihanan introverttiin voittaja Sergei Redkiniin. Tällaiset vilpittömät "mä vaan soitan"-taiteilijat ovat nykyään harvassa. Paljon enemmän liikenteessä on niitä Suuria Taiteilijaegoja. Kunpa Sergei ei koskaan muuttuisi sellaiseksi!

Erityisesti linkin ensimmäinen video eli Prokoffjevin pianokonsertto kannattaa kuunnella, jos haluaa kokea elämyksen. Meidän lapset tanssivat keskiviikkoiltana läpi koko biisin.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Tanssi, jos et muuta voi!

Rakastan tätä videota. Hyvään hetkeen ei tarvita kuin nuotio, musiikkia ja tanssia.

Ilman nuotiotakin pärjää. Ja musiikin voi improvisoida itse.

Transilvanian mustalaiset tässä näyttävät miten eletään pientä mutta merkityksellistä elämää. Respect!





ps. Mustalaisista puheen ollen tänään ilmestyi hartaasti odottamani levy, jota on, odotteluajasta päätellen, työstetty kuin Iisakin kirkkoa. Kunpa Bregovic tulisi bändeineen pian taas Suomeen!

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Satoa, sittenkin

Eilen luomupuutarhuri Suvi kävi meillä tsekkaamassa sadon: mikä meni tänä kesänä pieleen, missä taas onnistuttiin? Oli lohduttavaa kuulla kokemuksia isommilta viljelykentiltä; tämä kesä oli tosiaankin aika poikkeuksellinen ja sadot ovat monella jääneet odotettua pienemmiksi.

Mutta nyt, kalkkiviivoilla, minulla on ainakin alkanut puutarhassa uusi kukoistus- ja kasvukausi.Kurpitsoja tulee sittenkin, samoin kasvihuonekurkkuja. Valkosipuleista tuli komeita eikä peliä suinkaan menetetty vaikka unohdin kerätä ne ajallaan; ne kuivuvat vielä. Joka puolelle (jopa pihatammeen) tänä kesänä levinnyt harmaahomekaan ei ole esimerkiksi kurpitsoille mitenkään vaarallinen. Kun homeiset lehdet poistaa kasvi jatkaa hedelmien tekemistä eikä suinkaan kuole kuten luulin.

Kiitos innostavasta iltapäivästä Suville! Suosittelen kaikille kotiviljelijöille ammattilaisten osaamisen käyttöä silloin kun oma sormi menee suuhun. Nyt on pää taas täynnä uusia viljelysuunnitelmia ensi vuodelle, jolloin tottakai teen kaiken paljon paremmin ja osaavammin.


ps. Ylen Sari Valto kävi meillä viime viikolla tekemässä päivitystä projektiini. Juttu on luettavissa täältä.