Vaikka ulkona lumikinokset kasvavat kevätlintuja kuulee jo aamuisin. Teen siementilauksia ja unelmoin ensi kesästä, jolloin maissit ja monet muut lajit kasvavat toivottavasti yhtä komeiksi kuin viime kesänä. Riikka Juvonen kirjoittaa paastosta viimeisimmässä Ortodoksiviesti-lehdessä matkana, jolla ihminen opettelee uskomaan siihen, että hän on rakkauden arvoinen:
Pikku hiljaa, sentti sentiltä, voimme ryömiä kohti valoa ja luopua kerros kerrokselta kaikesta siitä, mikä kuorruttaa sisintä. Tai edes yrittää, vasta aikoa.
ps. Olen perustamassa tänne Vihtiin omaa Aikapankkia. Aikapankkimme on jo rekisteröity, muttei vielä toiminnassa. Toimintaan se saadaan heti, kun muutamat tekniset yksityiskohdat on selvitetty. Aikapankin toimintaperiatteista voit lukea vaikka täältä.
