Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekokosmetiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekokosmetiikka. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Ihastuin

Vaikka omavaraistan ja pyrin välttämään turhaa ostelua, kosmetiikan itsetekemislinja ei minua kauheasti houkuta. Saippuan valmistusta voisi joskus kokeilla, mutta kasvorasvat haluan edelleen ostaa kaupasta ja sertifioiduilta tekijöiltä.

Työn kautta tuli taannoin tutustuttua lähes kaikkiin luomumerkkeihin ja nyt löysin tuotteen, joka mielestäni on erityismaininnan arvoinen: Laveran My Age-sarja, jonka vaikuttavat aineet ovat valkoinen tee ja karanjaöljy. Karanjaöljy toimii luonnollisena UV-suodattimena eli sen pitäisi suojata pigmenttiläiskiltä (en silti ihan luottaisi tähän, vaan pistäisin keväisiin puutarhahommiin kasvoille myös aurinkovoidetta).

Päivävoide on ihanan tuoksuinen eikä yhtään niin öljyinen ja mahdoton kuin lähes kaikkien muiden luomusarjojen ikääntyvän ihon rasvat. Esimerkiksi muuten mainioiden Dr Hauchkan ja Weledan antiage-voiteet ovat omalle sekaiholleni ihan liian rasvaisia. Kun nyt kuitenkin olen jo yli nelikymppinen, luomusarjojen sekaiholle tarkoitetut päivävoiteetkaan eivät enää käy. Sopivan tuotteen löytäminen on siis ollut pidemmän etsinnän takana.

My Age-sarjan seerumi on myös loistava: ei liian rasvainen, levittyy hyvin. Tuoksu on sama kuin päivävoiteessa. Hinnat ovat luomulaatuisille antiage-tuotteille mielestäni aika maltilliset: päivävoide 25,60, seerumi 27,50. Hinnat poimin Laveran omilta sivuilta, muualta saa ehkä halvemmalla.



ps. Nyt kun olen taas palannut balettitunnille ja vanha rasitusvamma hetkittäin vihoittelee, on tullut käytettyä nilkkaan Argitalin Arnikavoidetta. Se oikeasti auttaa, suosittelen!
Arnikavoidetta on tehnyt pitkään myös Weleda, mutta nykyään sitä ei meinaa saada enää mistään muualta kuin nettitilauksella ulkomailta. Minusta on hassua, että Suomessa ei puhuta arnikin tehosta mitään, jos vertaa esimerkiksi keski-Eurooppaan, jossa arnikkia suosittelevat lääkäritkin. Meillä on käytetty arnikaa lapsillekin kaikkiin pieniin ruhjeisiin ja vammoihin.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Matkailua ekomaailmoissa

Tässä viikon Selviytyjä:


Tämän Virkkukoukkusen napin ostin joulukuussa Vanhan myyjäisistä. Viikon sisällä se putosi laukustani ja katosi. Lumien sulettua se löytyi pihalta. Hyvin oli rintanappi kestänyt koko talven lumikinoksen alla!

Minulla on ollut onni seurata viime ajat työnkin puolesta sitä kaikkea kiinnostavaa, mitä tapahtuu juuri nyt luomu- ja ekokosmetiikassa. Kyseessä on todella innovatiivinen ala jossa vaikuttaa paljon hienoja, aivan uudenlaiseen eettisyyteen pyrkiviä yrityksiä. Koska lehtemme luomupalsta ilmestyy varsin harvoin, sain pomolta luvan bloggata joskus tännekin ekokosmetiikasta ja muista luomuaiheista. Tänään kävin ekaa kertaa kokeilemassa ekokampaajaa. Bloggaan siitä perusteellisesti myöhemmin, mutta sanottakoon vain, että on ihana fiilis lähteä kampaajalta hiukset hennalta ja yrteiltä (ei siis pahismyrkyiltä) tuoksuen ja siinä tietoisuudessa, että on tehnyt hiuksilleen ja koko keholleen hyvää.


Työhuoneeni ikkunalla lepäilevä buddha muistuttaa minua siitä, että parhaat ideat syntyvät pysähtymällä, hengittelemällä syvään ja kuuntelemalla.