tiistai 13. maaliskuuta 2012

Joku päivä on nyt

Ihmiset luulevat, että onni löydetään etsimällä, pyrkimällä, kapuamalla, kasaamalla. Näin he yhtä mittaa ajavat takaa omaa varjoaan eivätkä näe aurinkoa.

Ihmisiä hallitsee etäisyyden illuusio. He luulevat, että päämaali, täyttymys on jossain etäällä, korkealla, ja niin he juoksevat kuin orava rattaissaan milloinkaan pääsemättä mihinkään.

Ihminen vaeltaa kohti itseään pisimmän mahdollisen matkan kautta.

Yrjö Kallinen vuonna 1958


Myrskyää, mutta kasvihuoneessa on jo lämmin. Rakentelen sinne olkipaalipattereita tämän loisto-ohjeen mukaisesti. Uskaltaisikohan jo toivoa, että meidän viiden viikon sairasputki olisi tällä erää ohi?

Keväistä viikkoa!

2 kommenttia:

  1. Yrjö Kallisen tekstit ovat aina ajankohtaisia!

    Oi, äitihän on ihan enkeli! :)

    VastaaPoista
  2. Tämä enkeli ei ollut kuulemma äiti, vaan äidin suojelusenkeli. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, valoa päivääsi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.