keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Taimihermoilua

Taimikasvatus on minusta hyötykasviviljelyn hermostuttavin osa, sillä tässä vaiheessa ainakin minulla tapahtuvat aina ne suurimmat mokat ja tuhot. Nyt ollaan kirjaprojektini takia ekaa kertaa sellaisessa tilanteessa, etten enää viljele vain huvikseni; satoa olisi tavoitteena saada oikeasti vähän enemmänkin. Suorituspaineita!

Sen jälkeen kun kissa söi ekat taimeni, taimikasvatus on lähtenyt käyntiin hyvin. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, etten saakaan taimia tarpeeksi aikaisin valoon kasvihuoneeseen ja niistä tulee liian pitkiä ja huteroita.

Kasvihuone paaleineen ei nimittäin ole lämmennyt, vaikka olen pari viikkoa hoitanut paaleja ohjeiden mukaan. Olkipaalikasvatuksesta meidän ilmastonalassamme ei netissä ole juurikaan tietoa eli taidan nyt olla tekemässä tässä jotain pioneerikokeilua. Jos löytyy muita olkipaaliviljelijöitä, olisi kiva tietää millaisessa lämpötilassa paalinne ovat Suomessa kylmissä kasvihuoneissa alkaneet kompostoitua ja tuottaa lämpöä? Kaikki muutkin vinkit kompostoitumisen kiihdyttämiseksi kylmässä kiinnostavat suuresti.

Englantilaisissa ohjeissa paalien preppaus näyttää niin helpolta, mutta epäilen ettei tuossakaan osoitteessa eletä yöpakkasten armoilla, vaan jossain paljon leppeämmässä ilmastossa. Olen nyt paketointut paalit mustilla jätesäkeillä ja tänään yritän löytää jostain tämän aineen, jonka pitäisi kuulemma kiihdyttää kompostointiprosessia. Sitten vaan kädet ristiin. Kasvihuoneeni on niin pieni (3 neliötä), että se kyllä lämpenisi hujauksessa jos homman vain saisi toimimaan.



Olkipaalit on nyt käsitelty valmiiksi. Mutta missä lämpö?

8 kommenttia:

  1. Moi! Tämä menee reilusti ohi aiheen, mutta rupesin miettimään olisiko näissä Suomen olosuhteissa hyvä kokeilla tehdä alusta oikeitten lampaitten (tai miksei vuohienkin kanssa). Vaatii kyllä koko talveksi rutkasti enemmän vaivaa ja tietysti sopivan tilan :) Nimittäin, meillä on viisi lammasta, ja kävin juuri katsomassa niitten pihaton pehkun ja sehän näyttäisi juuri sopivalta tällaiseen kasvatukseen. Täytyisi vain pystyä siirtämään lampaat kevättalveksi eri tilaan ja laittaa talven asumus kasvihuonetyyppiseksi. Mun mielestä tätä tehdään jossainpäin vähän suuremmassa mittakaavassa. Hmm.. :) Toinen vaihtoehto voisi olla, että saisi siirrettyä tuosta valmiista palavasta pehkusta tavaraa kasvihuoneeseen.

    VastaaPoista
  2. Auttaisiko herättelyyn jos hiukan kastelisi? Tosin mätäneminen ei ole kai tavoite. Hevosten pihatossa se lämpöpatja muodostuu talven mittaan ja on aika tiivistä tavaraa kun siinä päällä tallotaan satojen kilojen painolla. Kasvihuoneen patja voisi olla siten liian harva ja siksi herkkä kuivumaan. ???

    Minun pieni kasvihuoneeni on ihan tulvan vallassa, mutta koska ensi viikoksi on luvattu kylmenevää, niin ehkä saan senverran kuivumaan, että voisin yrittää siirtää sitä valmista patjaa sinne.

    VastaaPoista
  3. Kukka: Et ole ensimmäinen joka tuota miettii. Tässä postauksessa suunnitellaan jopa sellaista vaihtoehtoa, että kasvihuonetta käyttäisi talvella vuohelana. Keväällä olisi sitten valmiina täydellinen kasvualusta (mutta selviävätkö vuohet Suomen talvessa muka kasvihuoneessa? ja onnistuuko se muutenkaan...):

    http://www.permakulttuuri.info/2010/07/suunnittelu-input-output-ja-vuohet-osa_19.html

    Nina: Kasteltu on, joka aamu, mutta pelkällä vedellä. Nyt lisään kasteluveden joukkoon kompostointiaineen.

    VastaaPoista
  4. Minä en osaa sanoa itse asiaan mitään, muuta kuin totean, ettei kannata verrata Britteihin ;) Minä katsoin helmi-maaliskuun vaihteessa River Cottagea, joka oli kuvattu juuri samaan aikaan siellä. Hugh totesi että tähän aikaan ei vielä saa kovasti satoa, ja noukki ihanaa salaattia ja pinaattia kasvimaalta. Minä katsoin ikkunasta pihalle, ja lunta oli yli ikkunan tason :D Ei olla ihan samassa vaiheessa ei.

    ps. Minulla on haaste blogissani.

    VastaaPoista
  5. Tämä voi olla kerettiläinen ehdotus, mutta viekää päiväksi (ja vahtikaa) sähkölämmitin kasvihuoneeseen surisemaan. Tila lämpenee sen verran, että kompostoituminen saattaisi käynnistyä. Ja sitten sitä lämpöä alkaa tulla, kun kriittinen piste on ylitetty.

    Meidän lämpökompostori jäätyi kovimpien pakkasten aikaan. Viikonloppuna huomasin, että kevään lämpö on tehnyt tehtävänsä ja kompostorinmittari oli noussut hitusen nollan yläpuolelle. Tänään tarkistin, ja plus neljässäkymppissä on lämmöt!

    VastaaPoista
  6. Nuo pitkät ja huterat taimet kuullostaa melko tutulta. Sain vinkin pitää pöytätuuletinta taimien lähistöllä jotta pieni tuulen vire tekisi niistä vahvempia. Nyt tuuletin pyörii pari tuntia päivässä... en tiedä onko siitä apua mutta ajattelin kokeilla. Onhan se periaatteessa ihan luonnollista, tuuleehan luonnossakin.

    VastaaPoista
  7. Meillä lampaat olivat toissa talven tilapäisesti sellaisessa pressukatoksessa (autoille tarkotetussa) ja hyvin ne pärjäsivät siellä kunnon pakkasillakin. Nyt niillä on ihan oikea lampola, mutta edelleen pihatto eli saavat kulkea pihalla miten haluaa. Lampaillahan on kunnon villa päällä, en tiedä kasvaako vuohille samanlainen...?

    VastaaPoista
  8. Innostuin kovasti tuosta "kerettiläisestä" sähkölämmitinideasta. Sitä kokeilenkin seuraavaksi.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, valoa päivääsi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.