Aikomus oli tänään aloittaa paasto Tapiolan ortodoksisen kirkon sovintosunnuntain palveluksessa. Lumimyrsky sotki suunnitelmat. Oma kotikin on kuitenkin ihan hyvä paaston aloituspaikka.
Vaikka ulkona lumikinokset kasvavat kevätlintuja kuulee jo aamuisin. Teen siementilauksia ja unelmoin ensi kesästä, jolloin maissit ja monet muut lajit kasvavat toivottavasti yhtä komeiksi kuin viime kesänä. Riikka Juvonen kirjoittaa paastosta viimeisimmässä Ortodoksiviesti-lehdessä matkana, jolla ihminen opettelee uskomaan siihen, että hän on rakkauden arvoinen:
Pikku hiljaa, sentti sentiltä, voimme ryömiä kohti valoa ja luopua kerros kerrokselta kaikesta siitä, mikä kuorruttaa sisintä. Tai edes yrittää, vasta aikoa.
ps. Olen perustamassa tänne Vihtiin omaa Aikapankkia. Aikapankkimme on jo rekisteröity, muttei vielä toiminnassa. Toimintaan se saadaan heti, kun muutamat tekniset yksityiskohdat on selvitetty. Aikapankin toimintaperiatteista voit lukea vaikka täältä.
Terveisiä kirkosta! Moni muukin oli jumittunut pikkuteiden kinoksiin, vaikka olli meitä päässyt paikallekin ilahduttavan monta. Hyvää paastomatkaa sinulle! Itsekin koetan tässä taas kerran totutella ajatukseen.
VastaaPoistaIhanaa paastonaikaa toivottelen myös. Uhmasimme lumimyrskyä ja ajelimme aamulla kirkkoon Tapiolaan. Tosiaan, ilahduttavan moni siellä oli paikalla. Pikku-ortodoksimme (1,5 v) jaksoi varsin ihanasti olla ehtoolliseen asti, vaikka olimmekin liikkeellä hyvissä ajoin jo klo 10.
VastaaPoistaTänään on ollut hyvä päivä hiljentyä ja olla aloillaan kotosalla, perheen parissa puuhastellen, lumitöitä muun muassa. Ihan hyvä päivä. :)
Mikä loistava idea! Itse on Stadin aikapankin jäsen! Go Marikka go!
VastaaPoistaKiitos sinulle ajatuksia herättäneestä kirjasta ja tästä blogista. Jos haluat käydä kurkkimassa meidän "heräämistä" aloimme blogata osoitteessa http://porkkanoita123.blogspot.com
VastaaPoistaKaikkea hyvää tulevaan kevääseen!
Hei. Kiinnostuin paastosta ja etsin tietoa tuosta ekopaastosta. Aion osaltani yrittää, mutta tässä muutenkin aika pienessä elämässä lisäpanostus ei voi olla kovin iso, mutta pienikin riittää. Ekopaastosta oli tänään radiossa ja sieltä löysin minulle uuden käsitteen, ekoteologia. Etsin siitä lisää ja olen löytänyt jo pauliina Kainulaisen kirjoituksia, myös Juhani Veikkolan nimi tuli esille. Aihe on mielenkiintoinen ja kysynkin; oletko tutkinut tuota aihetta ja voisitko valottaa mietteitäsi meille joskus. Sinulla on hyvä tapa selvitellä asioita ja siksi uskallan esittää sinulle aihetta. Toivottavasti et pahastunut tästä ehdotuksesta.
VastaaPoistaHyvää paastoa Liisa ja Anonyymi!
VastaaPoistaElisa: Stadin aikapankista minä idean sainkin, kun tein siitä lehtijutun. Se tuntuu toimivan jo aika hyvin.
Porkkana: Kiva blogi sinulla, ja hyvä projekti! Voin lohduttaa sinua sillä, että minusta teillä ei ole ollekaan paljon velkaa, noin pieni asuntolainakin.:)
Nuo Pauliina Kainulaisen kirjoitukset ekoteologiasta ovat hienoja. Periaatteessa kyse on vanhasta kristillisestä arvosta, eliväthän esimerkiksi ortodoksiset metsäpyhimykset (Serafim Sarovilainen) sekä katolilainen Fransiskus Assisilainen täydellisessä sopusoinnussa luonnon kanssa. Kristillisen kirkon historia onkin sitten vähemmän eko, verrattaessa moneen muuhun luontoa kunnioittavaan uskontoon... mutta hyvä kun asiaa ona alettu nyt laajemmin tiedostaa ja siitä keskustellaan.