Tässä bloggauksessa oli minusta melko lailla käsitelty ne tärkeimmät asiat, joiden olisi suonut ohjaavan äänestysvalintoja. Kohta nähdään ohjasivatko ne vai ei.
Tämä viikko ja viikonloppu kuluivat tanssikoulumme suurproduktiossa Me tässä, Korpiset, ihan metässä. Tyttö esitti siinä pikku partiolaista, itse tein partionjohtajan ja lepakon roolit. Meikäläisen ajatusmaailmaan sopivasti tämä metsän elämästä kertova esitys tehtiin yhteistyössä paikallisen ylpeytemme Globe Hopen kanssa. Esityksen puvustuksesta suurin osa oli siis kierrätysvaatetta.Tanssikoulumme tämän vuoden teema on Tanssijalanjälki. Soisi esitysasujen kierrätysideologian leviävän laajemmallekin teatterimaailmaan.
Hienosti meillä kierrätysvaatteetkin pelittivät, katsokaa vaikka näitä pikku muurahaispoikia:
Nämä ovat tietysti ampiaistyttöjä:
Mainiota, ei tosiaan KOSKAAN pidä heittää pois käytettyjä sukkahousuja :-)
VastaaPoistaMitä tulee vaaleihin, niin missähän joku sanoi sellaisen perusviisauden mitä tosiaan sietäisi miettiä: että politiikassa pitäisi olla kysymys yhteisten asioiden hoidosta, ei minun asioitteni hoidosta. Noin niinkuin kiteyttäen sitä mitä sinäkin jo sanoit.
Hienosti kiteytetty Liisa tuo yhteisten asioiden hoito. Vaaleista jäi itselle tosi surullinen olo. Käsittämättömältä tuntuu juuri ympäristöasioiden varjoon jääminen (esim. Leo Stranius olisi ollut mies paikallaan tuossa hallituksessa, harmittaa kun en pystynyt äänestämään, kun oli väärässä vaalipiirissä). Toivon parasta, pelkään pahinta.
VastaaPoista