Kun on vuosi 2066, miten muistelemme kulunutta viittäkymmentäneljää vuotta? Suomen ihmeen, Pekka Haaviston, toisen kierroksen kunniaksi tässä yksi mahdollinen visio: Totnesin siirtymäkaupunkiliikkeen tekemä toiveikas video siitä, mihin suuntaan asiat voivat kehittyä jos tarpeeksi moni alkaa uskoo muutoksen mahdollisuuteen.Olisipa kiva istua sitten mummona kiikkustuolissa ja huokaista, tämän filmin vanhuksen tapaan: "Että sitä sainkin elää juuri nämä historialliset vuodet! Että juuri minä sainkin olla osa muutosta!"
maanantai 23. tammikuuta 2012
Välähdys hyvästä tulevaisuudesta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos Marikka, tämä tuli parhaaseen mahdolliseen hetkeen. Mutta sattumiahan ei ole.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKippis ja kiitos näille molemmille hienoille asioille! :)
VastaaPoistaHistoriallista hurmosta ilmoilla täälläkin. Oli ihan pakko postata omasta keski-ikäisen naisen reaktiostani myös. Onkohan tämä vaarallista...ainakin tarttuvaa !
VastaaPoistaSe hurmos on tarttunut tännekin ja nautin siitä täysin siemauksin. :) Kävi miten kävi, jokin on muuttunut parempaan päin. Näin uskon.
VastaaPoistaKummallinen tunne. Pitkästä aikaa tuntuu siltä että parempaan ollaan menossa. Muutos ei koskaan ole itsetarkoitus, mutta nyt näkyy valoa ja iloa tälläkin saralla.
VastaaPoista