On ollut liian pitkään sellaista elämää, jossa kaikki viikonloput ja vapaat kuluvat tehden asioita, jotka eivät yhtään voimannuta, vaan päinvastoin stressaavat.
Meillähän eletään vieläkin sitä lapsiperheen vaihetta, jossa jompikumpi vanhemmista on kiinni pienimmässä lapsessa. Eli kun esimerkiksi toinen rakentaa, toinen on lastenhoitovuorossa. Töissäkin on ollut niin kiireistä, ettei ole ehtinyt edes ajatella. Siihen päälle lapset ovat sairastelleet, työt kasautuneet jne.
Perjantaina olin kuuntelemassa kahden mustalaisorkesterin soittokisaa, Fanfare Ciocarlian sekä Boban ja Marko Markovicin. Balkanilaisessa torvisoitossa on sellaista magiikkaa ja bakkanaalijytkyä, että minäkin zombiväsynyt tulin tanssineeksi mustalaissoittajien kanssa aamukolmeen (nyt väsyttää tietty vielä ankarammin). Kerran elämässä haluan vielä päästä näkemään ja kokemaan tämän tapahtuman. Ne torvet, ne torvet...!
Hitaammat ja helpommat viikonloput kuitenkin jo häämöttävät, sillä kasvihuone on lähes valmis. Suuret rispektit miehelle sekä superneuvokkaalle esikoisellemme, jota ilman moni rakennuspulma olisi jäänyt selviämättä. Tämä on siis Haderupin kasvihuonevarasto, joka on tänä vuonna ollut K-raudan koemarkkinoinnissa.
Toivon, seuraavien rakentajaraukkojen mielenterveyden tähden etteivät pistä sitä laajempaan markkinointiin ennenkuin ovat saaneet kootuksi asialliset ohjeet, nykyiset kun ovat tyyliä Ikea goes painajainen. Me olemme valokuvanneet ongelmapaikkoja ja saaneet maahantuojalta vastaavia valokuvia kys. kohdista, ja näin hitaasti pakertaen homma on edennyt. Kaunis se mielestäni kuitenkin on.
Tuskin maltan odottaa kevättä ja taimikasvatusta. Tai oikeastaan jaksan kyllä odottaa oikein hyvin, koska ensin tarvitsen pitkän, palauttavan talvilevon.
ps. Irtisanouduin töistä. Ensi keväänä ehdin siis viljellä ja elää ihmisen tahtisesti. Muitakin suunnitelmia on.
Onnea työstä irtautumiseen ja uusiin suunnitelmiin!
VastaaPoistaKivan näköinen kasvihuone.. ja ihan pätevä kurpitsa. Tuohon irtisanoutumiseen sanon, että "Wow!" Vähän kateelliseen sävyyn.. Jos vain itsekin uskaltaisin. Enpä taida kuitenkaan.
VastaaPoistaOnnea uusien suunnitelmien kanssa!
Olipas paljon isoja juttuja tässä postauksessa. Ensiksikin onnea irtisanoutumisen johdosta. Itse kun tein saman tempauksen (kaksi kertaa samana vuonna...), niin olo oli samanaikaisesti vapautunut ja hieman hutera. Mutta kannatti. Sanooko kukaan koskaan että ei olisi kannattanut? En ole kuullut.
VastaaPoistaJa lyhty on vallan hieno. Tuollainen lobotomian läpikäynyt, ja siksikin loistavan pelottava Halloweeniin. :)
Ja sitten vielä tuo ihana konsertti ja tanssiminen torvien soidessa mustalaisrytmejä. Olisinpa ollut mukana!
Piti vielä tuohon loppuun lisätä että hyvää ja lempeän levollista talviunta. Jos se jotenkin ihanasti järjestyisikin. :)
VastaaPoistaAura: Tuo lobotomia oli hyvä! Myös symbolinen, tähän elämäntilanteeseen...:)
VastaaPoistaKurpitsa on hauska ja kasvihuone todella kaunis! Laita sinne talvella lyhtyjä sisälle :).
VastaaPoistaMinulla irtisanoutuminen oli hurja hyppy, mutta osoittautui hyväksi ratkaisuksi, monin tavoin.
Onnea ja lämpöä syksyyn, talveen ja tulevaisuuteen!