Occupy!

Olen seurannut kiinnostuksella Occupy Wall Street-miekkareita siitä asti, kun ne 17.9. 2011 alkoivat. Siellähän tyypit ovat vieläkin. Eivätkä enää pelkästään Wall Streetillä. Occupy-ryhmien lista esimerkiksi Facebookissa on huikea. Siellä ovat edustettuna jo kaikki maailman suurkaupungit ja mantereet Occupy Australiasta ja Occupy Stockholmista Occupy Philippinesiin. Tottakai on myös Occupy Finland.
 
Minunlaistani mielenosoituksissa kasvanutta ihmistä maailmanlaajuinen protestiaalto on sykähdyttänyt. Vihdoinkin kansan mitta on täyttynyt ja jotain tehdään! Tekisi mieli perustaa paikallisryhmä Occupy Vihti, mutta tunnustan olevani jo hieman liian vanha makuupussiyöpymisiin taivasalla. Nyt on nuorten vuoro.
 
Loppuun kolmen eri miekkarin kyltit. Ensimmäinen on omani, tehty isosiskon (ahkeran Koijärven mielenosoituksissa kävijän) agitaation tuloksena yhdeksänvuotiaana. Kotikulmillani Helsingin Vallilassa oli mielestäni paljonkin parantamisen varaa, ja olin päättänyt antaa isoille ihmisille muutamia ehdotuksia siitä, mitä pitäisi muuttaa:
 
"Istuttakaa lisää kukkia!", "Asfaltti pois ja nurmikko tilalle!", "Autoilijat! Parkkeeratkaa autonne muualle, EI keskelle lasten leikkejä!", "Me TAHDOMME erilaisia leikkivekottimia! Lapsille enemmän leikkimistilaa!" jne. 
 
Liimasin kyltin kerrostalomme rappuun ja aloin odottaa luottavaisin mielin, että ehdotukseni ottavat tulta. Puolen tunnin kuluessa protestiplakaattini oli isäni (talomme isännöitsijä) toimesta poistettu.

Tämä omakotipihallaan omavaraiseksi ruvenneen Dervaesin perheen kannanotto Occupy-liikkeeseen on myös loistava: "When you can do this....you don't need to Occupy Wall Street. You can abandon Wall Street."

Viimeisen kyltin viesti on myös herättävä. Miksi ylipäätään vielä tarvitaan miekkareita? Miksi tärkeimmissä asioissa ei tunnuta ollenkaan edistyvän, vuosikymmenistä toisiin?
 
Vanha hippi huokaisee syvään.