Voimme jättää työpaikkamme ja silti jatkaa elämää kotona täsmälleen yhtä kiireisinä, kun mukana seuraa kaikkia asioita arvottava mielemme. Se mieli, joka punnitsee, kritisoi, valittaa ja vertailee. Nyt kotiäitinä, kuten aikoinaan töissä, tunnen joka ikinen päivä olevani ylikuormitettu ja myöhässä. Työmääräni tuntuu usein liialliselta. Nämä tunteet tuntuvat olevan minulle tärkeitä. Minulle näyttää olevan kovin tärkeää nähdä oma elämäni työmaana ja itseni raatajana.
Karen Maezen Miller: Momma Zen
Miten löytyy avarampi arki? Mikä estää meitä hiljentämästä tahtia ja tyytymästä vähempään? Miksi moni oravanpyörästä lähtijä löytää itsensä hetken päästä jälleen uudesta perfektionistisesta (ja tällä kertaa aivan itse tehdystä) oravanpyörästä, vaikkapa täydellistä äitiyttä suorittamasta tai sitä täydellistä taloa tuunaamasta?
Marikka Bergman kyseenalaistaa kirjassaan Pientä elämää etsimässä hitaamman, kohtuullisemman elämän helpot mantrat. Hän väittää, että ellei ihminen ymmärrä omaa suorittajarooliaan, pinnalliset hidastamisyritykset päätyvät usein uudenlaiseen suorittamiseen. Hidastajan pitää uskaltaa katsoa miksi oman suorittamisen takana piilottelee niin usein omaa itseä kohtaan suunnattua ankaruutta, jopa julmuutta.
Pieni elämä löytyy kun ”kaiken” saavuttamisen pakko loppuu. Pieni elämä on iloisen tyytymisen mielentilaan pääsyä. Se on taitoa armahtaa (edes) itsensä.
Pienen elämän etsijä ei väitä löytäneensä lopullisia vastauksia. Hän on päättänyt jäädä lopullisesti kyselykauteen, sillä sehän on ikäkausista kiinnostavin.
Sisällysluettelo (klikkaa tarvittaessa kuva isommaksi):
Arvioita:
http://hidastaelamaa.fi/2010/10/ai-enko-olekaan-ainoa-joka-ei-pysty-tahan-kaikkeen/
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Miten+olla+maailman+paras+kaunein+ja+tehokkain/HS20110307SI1TL024kr
http://sininenlinna.blogspot.com/2011/07/marikka-bergman-pienta-elamaa-etsimassa.html
http://mielenrauha.wordpress.com/2011/09/08/kohtuullisen-elaman-puolesta/
http://www.ortodoksiviesti.fi/multiMagazine/web/2010/0910/12.php
http://www.pohjalainen.fi/teemat/teematarticle.jsp?p=5&article=536711
http://www.pellonpientareella.com/2011/01/kirja-pienta-elamaa-etsimassa.html
http://kohtuudenpuolesta.wordpress.com/2010/10/03/pieni-elama-houkuttaa/
Lukijapalautetta:
"Aloin lukea tätä kirjaa ensin aika kevyesti eli en kokenut että tämä on niin vahvasti vaikuttava miksi tämä osoittautui. Ihana lukea ihan `tavallista` kirjaa `tavallisesta` elämästä, jossa samalla kerrotaan koko elämän perustasta! Yksi ehdoton suosikkikirjani!!!
"Marikka Bergmanin rauhoittava ja tyynnyttävä tyyli kirjoittaa ottaa mukaansa jo heti alkusanoissaan. Kirjassa on vahva itsekoetun maku. Ehkä juuri siksi se ei saarnaa oikeassa olijan oikeudella, vaan pikemminkin asettuu rinnallekulkijaksi. Kirjan lukeminen tuo niin hyvän mielen, että aloin lukea sitä aamuisin ennen töihin lähtöä; tänäänkin on lupa virheisiin ja hankalatkin tilanteet ovat vain tilanteita. Lasten kanssa elämiseen kirja antaa mainioita käytännön vinkkejä ja äidin osaan läjäpäin armollisuutta. Moneen elämän kipuun saa aivan uutta näkökulmaa, kun näkee ne arvokkaina ja omina. Äitinä on helppo tunnistaa itsessään lapsiin liittyvät ja lasten itsessäni esiin nostamat tunteet. Toden totta olen tarvinnut nämä "mörönpaljastimeni", kuten hän eräässä luvussa lasta nimittää. Kirjan luettuaan saattaa jättää muutaman marttyyrikohtauksen väliin ja käyttää senkin ajan iloitsemalla lapsensa erilaisuudesta, vailla suorituspakkoa."
”Suurkiitos kirjastasi.Osaat kertoa tosi hienosti ja mutkattomasti kipeistä ja aroistakin asioista. Ja kaikki kertomasi on niin rehellistä ja omakohtaista, että se kosketti syvästi. Minäkin saan siis olla "vain minä" eikä tarvitse tehdä 150 prosenttisesti kaikkea. Kirjasi on ehdottomasti sellainen, jota aion lukea aina kun alan taas stressata niistä kaikenmaailman hullutuksista mitä ympärillä on.”
"Kiitos kirjasta, se oli kuin suoraan omasta sydämestäni vuodatettu. Nyt tiedän, että on muitakin, jotka sanovat huit hait kaikelle tälle tohinalle.”
"Kiitos kovasti kirjastasi! Luin sen ja löysin paljon omaakin elämääni puhuttelevaa sanoiksi puettuna! Monta kertaa nyökyttelin päätäni lukemisen tahdissa, ääneenkin tuli naurettua. "Pienen elämän" toteuttaminen ei ole välttämättä helppoa, mutta monessa kohtaa jo sekin auttaa, että tiedostaa ongelman."
"Uskomatonta! Luen juuri kirjaa, jollaista joskus aiemmin leikkimielelläni ajattelin itsekin kirjoittavani. Eipä silti, jo silloin tiesin että jätetään kirjoittamiset muille, mutta itselleni juuri tällaiset ajatukset ja pohdinnat ovat olleet tosia jo jonkin aikaa. Ihana vain tietää, että muutkin näitä juttuja mietiskelevät! Olen kahlaillut läpi näitä kiireettömyyden teoksia laidasta laitaan, ilahduttavaa tässä teoksessa on se, että se koskettaa _niin_ läheltä omaa elämää. Tämä teoshan on siis Sinun Pientä elämää etsimässä ja jo valmiiksi harmittaa kun viimeisiä lukuja viedään."
