sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Muu maa mustikka, oma maa kesäkurpitsa

Takana hulinaviikko. Kaksi työmatkaa, välissä ystävän häät. Melkein liikaakin ohjelmaa hitaan elämän ystävälle.
Pärnussa mukana olivat kaksi keskimmäistä. Ranta oli maineensa veroinen, sinne piti lähteä kävelylle heti ensimmäisenä iltana.


Kävelyretkillä lapset kehittivät käsitteen "symppistalo". Symppistaloiksi eivät valikoituneet Pärnun siisteimmät, hyväkuntoisimmat talot eivätkä millintarkasti hoidetut, rikkaruohottomat puutarhat. Esimerkiksi tämä talo läpäisi symppistalon tarkat kriteerit:



Jos jollakulla on liikaa aikaa ja rahaa sekä akuutti Projektin puute, Pärnusta näyttää löytyvän tällä hetkellä paljonkin tämmöisiä tapauksia. Että siitä vaan ostamaan ja kunnostamaan:


Viikon matkailun jälkeen kasvimaan sato oli räjähdysmäisesti kasvanut. Nämä pari vapaapäivää kuluvat kerätessä, paloitellessa, raastaessa, pakastaessa. Ihanaa olla kotona!



3 kommenttia:

  1. Myös juuri kotiutuneena yhdyn sanoihisi: ihanaa olla kotona ! Teillä näytti olevan mukavaa Pärnussa, oi vieläkin haikailen rannalle...

    VastaaPoista
  2. tuo ranta on se " vetten päällä kävely" paikka..

    on noissa taloissa varmasti niin suuret restauroinnit että samalla rahalla rakentaa jo uuden.. nii et jos purkaisi pois ja ottaisi vain parhaat mallit ja rakentaisi uusiksi kokonaan.. ah.

    VastaaPoista
  3. Wihtori: Sinullakin oli ihania Pärnu-postauksia. Ensi kesänä voisi kieltämättä lähteä uudestaan.:)

    Aikatherine: Juu se ranta on ihan käsittämättömän matala, pitää kävellä melkein Ruotsiin asti ennenkuin voi uida.:) Osa taloista on kieltämättä sellaisessa kunnossa, että niitä voi suositella vain intomielisimmille wanhojen talojen rakastajille.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, valoa päivääsi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.