tag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post5917900946362372361..comments2014-08-03T12:14:49.027+03:00Comments on Pientä elämää etsimässä: Heikkouden vahvuusMarikkahttp://www.blogger.com/profile/01519991634313975918noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post-91723680650351867732012-03-22T21:51:00.798+02:002012-03-22T21:51:00.798+02:00Tähän kirjaan täytyy tutustua! Todellakin antaa aj...Tähän kirjaan täytyy tutustua! Todellakin antaa ajateltavaa :)Katja - Tässä ja Nythttps://www.blogger.com/profile/03330156036745793187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post-60949431692911941532010-12-07T10:48:24.381+02:002010-12-07T10:48:24.381+02:00Kaksituhattaluvun alussa olin työharjoittelussa ps...Kaksituhattaluvun alussa olin työharjoittelussa psykiatrisessa sairaalassa akuutilla kriisiosastolla. Siellä silmäni ensimmäistä kertaa avautui kirjoittamallesi asialle; niin paljon uupuneita, mutta viisaita ajatuksia. Väistämättä silloin tuli mieleeni, ketkähän niitä hulluja oikein ovatkaan...?kettuäitinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post-81521210765685118552010-12-05T20:48:40.083+02:002010-12-05T20:48:40.083+02:00Johanna: on se vaan niin ihmeellisen ristiriitaist...Johanna: on se vaan niin ihmeellisen ristiriitaista, että heikkona oleminen vaatii uskallusta. Mutta toki se on kauhistuttavaa luopu entisistä rooleista ja joutua olemaan hetken verran vaikka kokonaan ilman.:)<br /><br />Elisa: Kiitos! Myös taannoisesta kirja-arvioinnistasi, jos en muistanut aiemmin siitä kiittää.<br /><br />NIINA: Tarinasi kuulostaa kovin tutulta. Onneksi pääsit sinne Mäjentöppäreelle.:)Marikkahttps://www.blogger.com/profile/01519991634313975918noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post-49455962986786501162010-12-03T22:11:16.238+02:002010-12-03T22:11:16.238+02:00Itse ajattelin aikoinaan sairaassa työyhteisössä, ...Itse ajattelin aikoinaan sairaassa työyhteisössä, että reagoinko minä terveesti sairastumalla masennukseen. Lopulta esimies sai potkut, silloin minä olin jo eläkkeellä.<br /><br />Olen joutunut käymään läpi vaikeita ja traumaattisia asioita ja sitä kautta terapiassa oppinut tuntemaan ja hyväksymään heikon minäni. Jo lapsuuden kodissa olin oppinut, että en kelpaa muuten kuin piilottamalla oman heikkouteni. Niinpä minusta tuli suorittaja, joka kaatui lopulta lapsuuden luurankoihin. Nyt pystyn jo miettimään asioita ilman terapeutin tukea. Kuluneet 15 vuotta ovat olleet valtava matka kohti minuutta. Voin olla minä ja seistä omilla jaloillani, tehdä omannäköisiä ratkaisuja ja elää minun elämää. Ilman tutustumista heikkouksiini ja pimeässä olleeseen minuuteeni en eläisi niin rikasta elämää kuin nyt elän. Synkkä aika elämässäni on lopulta koitunut suureksi siunaukseksi.Niinahttps://www.blogger.com/profile/01114857450982887597noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post-17703229763222712952010-12-03T21:33:12.597+02:002010-12-03T21:33:12.597+02:00Vitsi että tykkään näistä kirjoituksistasi! Kiitos...Vitsi että tykkään näistä kirjoituksistasi! Kiitos tästä.Taruhttps://www.blogger.com/profile/02452520603970422989noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post-61739692039362977632010-12-03T17:00:31.078+02:002010-12-03T17:00:31.078+02:00Hyvä kirjoitus ja lohduttava!
Itse tipahdin elokuu...Hyvä kirjoitus ja lohduttava!<br />Itse tipahdin elokuussa uupumuksen ja fyysisten oireiden suohon ja siellä olen vieläkin, aina muutaman seuraavan viikon sairaslomapätkillä eikä hajuakaan kuinka tässä käy.<br />Lohduttavaa ajatella, että kuuluisin niihin herkimpiin, jotka uskaltavat sairastua! :) Oikeesti!<br />Siis täytyyhän ihmisen jossain vaiheessa herätä huomaamaan, että voi pahoin eikä jaksa enää ja kannustan muitakin kuuntelemaan itseään.<br />Pelottava valinta kun "luovuttaa", mutta varmaan osoittautuu pidemmän päälle terveelliseksi....kunhan pääsee näiden myrskyjen ohi.<br />Ei ihan helppoa, mutta kaiken hämmennyksen seassa olen kumminkin ihan tyytyväinen, että viimeinkin hoksasin....<br />Oikeastaan on hieno tunne, kun ei tiedä mitä tulee. Tietää ainakin, että se aikaisempi olo on loppu! Ja elämällä on tapana kantaa :)Johannahttps://www.blogger.com/profile/16597108396890256500noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post-9176941788232038932010-12-03T13:25:48.407+02:002010-12-03T13:25:48.407+02:00Pellon pientareella kuuluu omaankin blogiluetteloo...Pellon pientareella kuuluu omaankin blogiluettelooni, mutta tuosta toisesta en ollut kuullutkaan, pitääpä tutustua. Tosin seuraan jo nyt niin montaa blogia, että melkein toivon etten törmäisi enää uusiin seurattaviin!<br /><br />Olen lukenut tutkimuksista, joiden mukaan työttömyys aiheuttaa masennusta, passivoitumista yms. Yli 10 vuotta sitten, kun olin täyspäiväinen yliopisto-opiskelija (en siis työtön mutta en töissäkään), kärsin samoista oireista ihan vain siksi, että kaipasin elämääni rytmiä. Tätä juuri olen pohtinut: nythän elämäni on samankaltaista kuin tuolloin 10 v. sitten, mutta olen ikionnellinen. Jotenkin se liittyy "jo tehtyyn kierrokseen", joka tuolloin nuorempana oli vasta edessäpäin, mutta ennen kaikkea asenteeseen, oman ajan ja elämän haltuunottoon. Myös siihen että tekee ja nauttii murehtimisen sijaan. Olisinpa osannut kohdella aikaa lahjana jo tuolloin.Lumikkohttps://www.blogger.com/profile/08536253798720539563noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post-84617481578973515282010-12-02T22:00:42.749+02:002010-12-02T22:00:42.749+02:00Sinun blogisi oli yksi niistä, jotka mielessäni ol...Sinun blogisi oli yksi niistä, jotka mielessäni olivat, kun tätä kirjoitin.:) Lisää löytyy omasta blogiluettelosta.Ihan erityisesti tekee mieli mainostaa, jälleen kerran, loistavia Pellon pientareella ja Anna ja hänen ystävänsä-blogeja. Menestyjäluuseri-tutkimuksessa oli muuten haastateltu juuri vasten tahtoaan pitkäaikaistyöttömiksi jääneitä, sieltä löytyy siis myös vastaus kysymykseesi.Marikkahttps://www.blogger.com/profile/01519991634313975918noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-507434200047671673.post-78596972945972560702010-12-02T21:48:43.640+02:002010-12-02T21:48:43.640+02:00Kiinnostava kirjoitus ja hyvä lukuvinkki taasen. V...Kiinnostava kirjoitus ja hyvä lukuvinkki taasen. Vaikka itse jätinkin työpaikkani pikemminkin ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä kuin uupumuksen seurauksena, katson kyllä kuuluvani tuohon "hyvänlaatuisten syrjäytyneiden" joukkoon. Joskus mietin, tuntuisiko minusta erilaiselta, jos olisin tässä tilanteessa vasten tahtoani. Tai vailla mitään suuntaa. Aiheuttaisiko se vaistojen tylsymistä niiden terävöitymisen sijaan?<br /><br />Vastasyntyneiden kasvoissa on tosiaan sitä inkkaripäällikön tyyntä viisautta. Samaa on kyllä myös hyvin vanhoissa ihmisissä (isoisäni on 99-vuotias). Siinä on minusta jotain hyvin merkityksellistä, että vauvat muistuttavat vanhuksia ja vanhukset vauvoja.Lumikkohttps://www.blogger.com/profile/08536253798720539563noreply@blogger.com